Kiirettä pitää! Niin kiirettä, ettei
tahdo ehtiä blogin ääreen lainkaan.
Piti silti vielä yksi päivitys saada
aikaiseksi ennen joulua, kun tuo päivämääräkin on tänään jälleen kerran hauskan
yksinkertainen, 12.12.12.
Meillä on nyt se aika vuodesta, kun
kahlataan syksyisissä vaahteranlehdissä ja ensi tuntumaa kylmistä
talvituulistakin on jo saatu. Naapuri istutti Suomen itsenäisyyspäivänä 200 punaista
azaleaa pihaansa, että sen verran erilainen on Shanghain joulukuu verrattuna
Suomeen.
Ruuhkat kaupungilla ovat tällä viikolla
olleet jostain syystä aivan mielettömät lähes joka päivä. Sateisella säällä
ruuhkat ovat vielä pahempia kuin kauniilla säällä. Taksejakin on sateella
vaikea saada, kun kaikki haluavat päästä kuivin jaloin perille. Viime aikoina
sateilta on onneksi vältytty. Päivät ovat olleet kauniin aurinkoisia,
päivälämpötilat + 6 - + 7 astetta, öisin +4 - + 5. Loppuviikon ennusteessa
päivälämpötilat ovat jälleen jopa +14 - + 15 ja yölämpötilat +4 - + 8.
Takana on kiireinen pariviikkoinen Maxin
hoidon kanssa. Naapurin schäfer pääsi puremaan Maxia. Ensimmäinen
lääkärikäynti, jossa yritettiin puhdistaa puremahaavoja ja ommella niitä ei
tuottanut tulosta ja muutaman päivän päästä Maxille piti tehdä operaatio, jossa
poistettiin kämmenen kokoinen kuolioalue selästä. Pari yötä meni
eläinsairaalassa. Paraneminen on nyt onneksi hyvässä vauhdissa. Vähän tässä kuitenkin arveluttaa pääseekö Max kuntoon
ennen joulua.
S:lla oli toissaviikonloppuna
ensimmäinen SCIS:n lukiolaisilleen järjestämä Winter Formal. Juhlavaatteiden etsintään meni muutama ilta.
Ei ole ihan helppoa löytää sopivaa juhlavaatetusta täältä. Löytyyhän täältä samat
Henkkamaukat ja Zarat kuin Suomesta tai Ruotsistakin, mutta kaikissa niiden
vaatteissa ja kengissä on jotenkin niin kiinalainen tatsi, etteivät ne tahdo
miellyttää silmää.
S:lla alkoi juuri viikon kestävä tiukka
koejakso - High School Exams. Kokeissa käyttäydytään melkein kuin Suomessa
yo-kokeisiin. Luokkaan saa viedä kirjoitustarvikkeet vain läpinäkyvässä muovipussissa,
vessaan ei pääse kuin valvojan saattelemana jne. Koerupeaman jälkeen alkaa
sitten lähes neljän viikon joululoma. Loma tuleekin kyllä ihan tarpeeseen ja se
otetaan levon ja rentoutumisen kannalta. S:n yöunet ovat jääneet kaiken syksyä
aivan liian lyhyiksi, 6-7 tuntiin yössä.
Lauantaina osallistuimme Suomen
pääkonsuli Marja Aspelundin isännöimälle itsenäisyysjuhlavastaanotolle
Shanghain nykytaiteen museossa MoCa’ssa. Juhlavieraita oli kaikkiaan 330 eli
suurin määrä mitä milloinkaan on ollut näissä kekkereissä. Juhla järjestettiin
yhteistyössä Shanghain suomalaisten yhdistyksen kanssa. Finnair oli
sponsoroinut juhlaan esiintymään pojat Suomen Turusta, ’Los Bibbalos’ . Pojat
järjestivätkin meille hienon shown. Upeat olivat puitteet ja hieno juhla Suomenlippuineen,
puheineen ja illallisineen.
Kaiken aikaa pitää jo valmistella Suomeen
lähtöä. ’Muista tehdä’ ja ’muista ostaa Suomesta’ - listat pitenevät sitä mukaa
mitä lähemmäs joulua päästään. Nyt muutaman kuukauden täällä asumisen jälkeen
tietää jo mitä pitää tuoda Suomesta ja mitä saa täältä paikan päältä. Laukut
ovat varmasti yhtä täynnä paluumatkalla erona vain se, että tännepäin tuodaan
elintarvikkeita.
Tajusin muuten vasta viime viikolla -
karttaa jälleen kerran tutkiessani, että kakkosen metrolinja kulkee ellei nyt
lähempää, niin ainakin yhtä läheltä kotiamme kuin tämä kymppi, jolla tähän asti
on matkustettu. Sitä paitsi sillä pääsee
aivan M:n toimiston alle eli ruuhka-aikana ei kannata istua auton takapenkillä.
Metro vie perille alle puolessa tunnissa ja autolla ajaen aikaa saattaa mennä
toista tuntia. Siispä asuinympäristöönsä pitäisi ehtiä tutustumaan paljon,
paljon paremmin.
Nyt sitten selvisi sekin miten meidän
autonkuljettaja herra Guoping on aina niin täsmällisesti paikalla. Yleensä auto
seisoo pihassa jo vähintään 15 minuuttia ennen sovittua aikaa. Olin Maxin
kanssa myöhäisellä aamulenkillä ja kuinka ollakaan törmäsin autoon ja kuskiin,
joka oli torkuilla meidän kotikadun poikkikadulla.
Sovittuun tuloaikaan oli vielä lähes tunti. Hän haluaa näköjään olla
tunnollinen ja varmistelee, ettei myöhästy ruuhkien takia sovitusta ajasta.
Hyvä niin!
Ylitöitäkin hän tekee kovin mielellään
(niin taitavat tehdä kaikki kuskit). Saahan ylityötunneista vähän ylimääräistä
liksaa. Lauantainakin kuski vei meidät itsenäisyysjuhlaan ja sanoimme ottavamme
taksin yöllä kotiin, mutta hänpä halusi istua autossa ja odottaa meitä kaikki lähes
kuusi tuntia J.
Tämä erittäin tapahtumarikas vuosi alkaa
sitten olla päätöksessään. Oikein ihanaa joulua ja hyvää uutta vuotta koko
blogin lukijakunnalle!
