keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Teetietoutta



Olen jo kauan halunnut aloittaa oman temppelikäyntieni sarjan, mutta vasta viime viikolla siihen tarjoutui tilaisuus. Ystäväni vei minut tutustumaan pieneen konfutsealaiseen temppeliin. (Olisin sinne tietysti yksinkin voinut mennä, mutta ystävän kanssa on aina mukavampaa J) Kaiken näkemämme lisäksi saimme pienen ilmaisen teeseremonia oppitunnin.  Saimme maistella eri teelaatuja ja saimme tietää miten ne vaikuttavat eri sairauksiin. Hyvähintaisia teelajeja oli sitten tietysti kaupan seremonian päätteeksi.  Alakuvassa jasminteekukka, joka puhkeaa oltuaan hetken kuumassa vedessä. Yhdestä tällaisesta teeannoksesta voi tehdä kahdeksan kupillista teetä, kertoi oppaamme meille.
Teen laatu riippuu monista tekijöistä, joista tärkein on lehtien ikä. Arvostetuimpia ovat kasvin latvuksen nuoret lehdet, ennen kaikkea kukintojen kiinnityskohdista kasvavat lehdet. Kalleimmat teelaadut maksavat useita satoja euroja kilolta. Teelaadut jaetaan valmistustavasta riippuen esimerkiksi mustaan, vihreään, valkoiseen ja keltaiseen teehen.
Muiden kasvien kuin teepensaan lehdistä valmistettuja juomia kutsutaan yleisesti yrttiteeksi.

Kiinassa tee juodaan yleensä sellaisenaan siihen mitään lisäämättä.
Musta tee on teelaaduista käsitellyintä. Mustaa teetä myydään lukemattomin eri tavoin maustettuna ja se on teelaaduista halvinta. Musta tee on länsimaissa suosituin tee ja sitä valmistetaankin enemmän kuin mitään muuta teelaatua. Kiinassa se ei ole kovin suosittua.
Puer-tee on ainoa tee, joka paranee ja kallistuu vanhetessaan. Hyvälaatuinen puer-teekakku saattaa kestää satakin vuotta ja olla ikäännyttyään pienen auton hintainen. Kiinalaiset kutsuvat luokituksessaan puer-teetä mustaksi teeksi  ja pitävät sitä vihreää teetä terveellisempänä. Valmiina juomana puer-tee on tummanpunaista.
Oolong-tee on länsimaissa melko tuntematonta, mutta Kiinassa ja Japanissa sitä juodaan kohtalaisen paljon.
Vihreä tee on yleensä haalean vihreän tai keltaisen väristä. Länsimaissa vihreä tee on lähinnä terveysjuoman asemassa, mutta Kiinassa ja Japanissa sitä juodaan enemmän kuin mitään muuta teelaatua.
Valkoinen tee on tehty pelkästään teepensaan yläosan nupuista ja kärkilehdistä, eikä siihen ole sekoitettu muita teepensaan osia. Nimitys valkoinen tee tulee nuppujen ja kärkilehtien pintaa peittävästä hennosta valkoisesta karvasta. Länsimaissa valkoinen tee on melko harvinaista, mutta Kiinassa ja Japanissa sitä juodaan kohtuullisen paljon.


 
 
 
 
      05v
Samalla reissulla kiertelimme myös vanhassa kaupungissa katselemassa ihmisten arkea ja totesimme, että kyllä tuleva talvi on varmasti jälleen monelle vanhukselle, lapselle ja miksei aikuisellekin koettelemus. Asumukset tällä alueella ovat todella huonokuntoisia, pieniä ja kylmiä. Useimmissa ei ole minkäänlaista lämmitystä ja yksinkertaiset ikkunat. Ilman yläkuvassa näkyviä topattuja yöasuja niissä asunnoissa ei varmaankaan tarkenisi lainkaan. Asunnoista oli kannettu petivaatteet ulos tuulettumaan. Talven tuloa siis jo odoteltiin.

Talviaika on suhteellisen lyhyt, lähinnä vain joulu-tammikuu. Kevät ja syksy kestävät myös vain lyhyen aikaa ja talvesta siirrytään lähes suoraan kesään ja päinvastoin. Mitään välikausitakkeja täällä ei tarvita.

 
Vanhan kaupungin asumuksia

Tämä vanhus jaksoi vielä kutoa pikkuruisen asuntonsa oven suussa.

Haastattelin Annaa, tyttöä joka kävi meillä kotona tekemässä pedikyyrit ja manikyyrit.  Anna opiskelee kosmetologiksi  ja jotta hän pystyy maksamaan vuokransa ja elämisensä hänen pitää tehdä opiskelujen ohessa iltatöitä. Lisäksi hän auttaa taloudellisesti vielä vanhempiaan ja veljeään. Anna asuu 7 neliön huoneessa ja maksaa siitä 1 400 renminbiä vuokraa kuukaudessa. Hän kertoi, että vanhukset joutuvat talvisaikaan viettämään päivänsäkin siellä paksujen peittojen alla. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Työikäiset pysyvät jotenkin lämpimänä puuhastelemalla arjen askareitaan.  Maaseudulla monilla on asiat vieläkin huonommin ja pohjoisessa, josta hän on kotoisin, yöt ovat vielä paljon kylmempiä.
Viikolla sain Maxin paperiasiat viimein sellaiseen malliin, että 45 päivän kuluttua voin noutaa valmiin oleskeluluvan oman alueemme paikallispoliisilta. Vielä viimeisellä paperikierroksella tuli mutkia matkaan.  Shanghain kaupunki on jaettu neljään alueeseen, joilla kaikilla on oma rokotusasema ja minä olin tietysti käynyt rokotuttamassa Maxin väärällä rokotusasemalla (kuitenkin aivan eläinlääkärin neuvojen mukaan).
Siispä poliisiasemalta minut käännytettiin vielä kerran takaisin. Piti käydä uusimassa rokotuskortti meidän alueen rokotusasemalla, jotta sain siihen oman rokotusasemamme nimen.  Onneksi ei tarvinnut sentään rokottaa Maxia uudelleen! Korttiin oli kaiken lisäksi tullut talon omistajan nimi eikä koiran omistajan nimi (suuri virhe sekin, joka piti korjata).  Toisella kerralla poliisi alkoi vielä tivaamaan missä on Maxin kastraatiotodistus ja M:n passi.  Passin kopio löytyi kyllä paperinipusta. Silloin aloin jo kypsyä ja sanoin, että sekä passi että kastrointitodistus ovat Ruotsissa, enkä aio niitä nyt hankkia. Meni läpi, mutta jouduin maksamaan lisenssistä pari sataa enemmän.
 
Kaksoisklikkaamalla kuvia ne saa suuremmaksi!

Ajattelemista antava kolumni Hesarissa 18.11.2012, osoitteessa: www.hs.fi/sunnuntai/Mik%C3%A4+t%C3%A4m%C3%A4+t%C3%A4llainen+maa+on/a1353131736852

 

 

 

maanantai 12. marraskuuta 2012


Lämpötila päivällä + 15

Keskiviikkoaamuna täälläkin jännitettiin USA:n presidentinvaaleja ihan livenä  CNN:n kautta, siellä ilta, meillä aamu. Kiinalaisten tv-kanavien uutisoinnista vaaleista en tiedä sen enempää, koska katsomme vain englanninkielisiä kanavia (sattuneesta syystä J). Pieni kahden palstan juttu kuvan kera näytti olevan China Dailyn etusivulla.
Torstaina Pekingissä avattiin Kiinan kommunistipuolueen puoluekokous.  Yli 2 200 kokousedustajaa on kokoontunut suureen Kansanpalatsiin viikon kestävään kokoukseen, jossa vaihtuu koko puolueen johto. Presidentti  Hu Jintao varoitti avajaispuheessaan kokousväkeä korruption uhista. Presidentin mukaan korruptio voi johtaa puolueen ja koko Kiinan valtion romahdukseen ellei korruptiota panna kuriin. Kyseessä oli presidentti Hu Jintaon tähän asti kovasanaisin varoitus korruptiota vastaan. Nähtäväksi sitten jää mitä ovat tulevat toimenpiteet.
Lauantain China Daily:ssä pisti silmään juttu, jossa kerrottiin, että Kiinasta on tullut maailman suurin Raamatun julkaisija. Nanjingissa  Raamattua painavan painotalon painosmäärä ylitti torstaina 100 miljoonan rajan ja eri kirkkojen johtajia kahdestakymmenestä maasta mm. Suomesta oli kutsuttu juhlaseremoniaan.  Kyseinen painotalo Nanjingissa on painanut Raamattuja yli 90 kielelle ja 70 eri maahan.
Valtionhallinnon uskonnollisista asioista päättävä virkamies sanoi lehden haastattelussa, että hallitus kunnioittaa ja suojelee uskonnonvapautta ja haluaa jatkaa julkaisutoiminnan tukemista Kiinassa. Siis tälläkin saralla on saatu parannusta aikaan.
S:n koulussa harjoiteltiin ahkerasti useiden viikkojen ajan tämän viikonlopun suurta konserttitapahtumaa varten.  Viimeiset pari harjoituspäivää oli todella hektistä aikaa ja harjoitukset kestivät iltamyöhään. Kuoronjohtajia ja orkesterinjohtajia oli tullut paikalle aina Havaijia, Kuubaa ja USA:ta myöten.  Osanottajia oli useista Shanghain kansainvälisistä kouluista. Kaikki huipentui sitten lauantaina pidettyyn suureen konserttiin. Konsertti oli aivan mykistävän hieno. En edes osannut odottaa mitään niin upeata.
Kameroiden ja iPadien tuominen konserttiin ja kuvaaminen salissa kiellettiin kokonaan. Se olikin varmasti ihan hyvä ratkaisu. Yleisö pääsee silloin oikeasti nauttimaan esityksistä, eikä tarvitse keskittyä kuvaamiseen.  Halukkailla on myöhemmin  mahdollisuus lunastaa DVD, johon koko konsertti on taltioitu.
Olin viikolla pitkällä kaupunkikierroksella lounasaikaan ja tällä kertaa olin muistanut ottaa myös kameran mukaan.

Näiden vihannesten nimistä minulla ei ole aavistustakaan...

Katukeittiö lounasaikaan

Nämä olivat menossa myös teuraaksi ja pataan

Lounastajia
Lisää lounastajia
 
Viikolla olimme Skypeyhteydessä  pojan perheeseen Suomessa ja oli aivan ihanaa kuulla pienen lapsenlapsen sanovan ihan ensimmäistä kertaa  ’mummi’ . Ovat kuulemma kotona puhuneet paljon meistä ja katselleet valokuvia, että tyttö muistaisi meidät kun tulemme jouluksi Suomeen. Tosi ihanaa!
Joulun tunnelmaa saa täältä ihan etsimällä etsiä, ainakin vielä näin kun marraskuu on vasta puolessa välissä. Tänään, juhlimme Suomen isänpäivää ilman isää (joka on jälleen työmatkalla) ja poikkesimme S:n kanssa  Starbuck’ssa minttukaakaolla viileän päivän lämmikkeeksi. Siellä kuulimme ihan ensimmäiset joululaulut.  Joulunpunaiset Iittalan mukit on myös kaivettu esille tuomaan vähän joulutunnelmaa. Nyt hörpitään aamukahvit ja iltateet niistä. Pitänee lähteä myös metsästämään kynttelikköjä ja joulutähtiä. Minulle aidot kynttilät, joita on poltettu jo lokakuusta lähtien olisivat riittäneet, mutta S:n mielestä ikkunoille pitää saada jouluvaloja. Näytetään kiinalaisille miten meillä koristellaan kotia jouluksi!

 

 

 

 

 

maanantai 5. marraskuuta 2012

Syksy on tullut Shanghaihin


Syksy on nyt tullut Shanghaihin ja on pitänyt kaivaa lämpöisempiä vaatteita esille. Räätälillä teetin itselleni syystakin ja se onnistui oikein hyvin.
Kurkkukin on ollut karheana, liekö syynä ollut huono ilmanlaatu vai kylmyys kotona vaiko molemmat. Sisälämpötila on ollut vain +18 - + 19 astetta. Piti pyytää huoltomiestä katsomaan ilmanvaihdon säätöjä, kun itse emme niitä saaneet kohdalleen.
Päivälämpötilat ovat seuraavan viiden vuorokauden ennusteessa + 15 - + 18 välillä ja yölämpötilat alimmillaan + 7 astetta.
Ilman saastetaso oli viime viikonloppuna aivan huippulukemissa, ensimmäistä kertaa meidän täällä oloaikana. Ilmanlaatuindeksi oli lähes 300 eli ilma oli pahasti saastunut. Terveitäkin ihmisiä kehotetaan silloin välttämään ulkona olemista. Tällä viikolla tilanne on jälleen normalisoitunut. Samantasoisia ’saastepiikkejä’ ilmaantuu aina silloin tällöin.
Seuraan ilman laadusta kertovia lukemia osoitteessa  http://www.aqicn.info/?city=Shanghai&size=xlarge
Sain ystävältäni hyvän vinkin koirapuistosta, joka sijaitsee kaupungin ulkopuolella, mutta ei kuitenkaan niin kaukana etteikö sinne silloin tällöin voisi ajaa. Siellä Max saisi juosta vapaana ja pääsisi vaikka vähän kaivamaankin. Sitä ennen pitää vaan saada Maxin oleskeluluvat kuntoon. Samainen ystäväni muistutti siitä, että otan suuren riskin kun lenkkeilen Maxin kanssa compoundin ulkopuolella ilman lisenssiä. Koirapoliisit voivat tulla ja viedä koiran pois jos papereita ei ole. No, se on kyllä tiedossa, mutta koska meidän oleskelulupaa ei vieläkään ole siirretty Nanjingista Shanghaihin ei Maxinkaan papereiden kuntoon saattaminen onnistu. Kaikkeen menee aikaa ihan vietävästi ja se on asia johon ei sitten millään tahdo tottua.
Lääkäriasemalla käydessäni lääkäri kehotti samoin laittamaan pikaisesti Maxin lupa-asiat kuntoon. Hän kehotti menemään valtion omalle eläinlääkärille hakemaan rabies-rokotteen, muuten se ei ole kiinalaisten silmissä pätevä. Hän ei kuitenkaan kertonut sitä, että samasta paikasta pitää saada kortti jolle on tallennettu kaikki Maxin rokotukset ja valokuva. Sitä ei kertonut myöskään hoitaja, joka piikitti Maxin ao. asemalla viime viikolla. Siis tämä on tätä, jota me länsimaalaiset emme täällä voi käsittää. Ihmisiä juoksutetaan paikasta toiseen uudelleen ja uudelleen ja aikaa menee ja bensaa kuluu… ja papereita pitää olla joka lähtöön. Mitä enemmän leimoja sen parempi.
Siispä alkavalla viikolla pitää jälleen ajaa valtion rokotusasemalle ja pyytää tältä rokotuksen antaneelta henkilöltä Maxille kortti, joka tarvitaan liitteeksi lisenssihakemukseen. Varsinainen lisenssi hankitaan sitten paikalliselta poliisiasemalta, kun koko paperinippu on kasassa. Lupa on uusittava jälleen vuoden vaihteessa, koska se on voimassa aina kalenterivuoden kerrallaan.
Minä en muuten enää ihmettele mitään. Sen nämä kolme kuukautta täällä ovat opettaneet. En edes sitä miksi niin monet kiinalaiset voi nähdä päivälläkin kadulla tai vaikkapa junassa pyjama päällä (merkki siitä, että ’olen vapaalla ja rentoudun’) tai miksi lapsia kannetaan sylissä eikä työnnetä rattaissa. En ihmettele sitä, että ihmiset kävelevät kadulla takaperin ja pyörittelevät sormissaan isoja metallikuulia enkä sitä, että ihmiset nukkuvat mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja asennoissa, ulkona ja sisätiloissa, työssä ja vapaa-ajalla. Mitähän he mahtavat tehdä sitten öiseen aikaan? Tuttavani kertoi omasta autonkuljettajastaan, jota piti aina välillä herätellä liikennevaloissa, kun hän otti torkut…




 
Kiinalaista pyjamamuotia, kuvat: Aftonbladet 31.10.2012
Uskaltauduin sitten myös kampaajalle. Oli ihan pakko, kun Suomeen tuloon on vielä pari kuukautta ja sitä ennen on tiedossa parit juhlat. Ajan sai heti tunnin päähän, vaikka oli lauantaipäivä. Nyt tiedän sitten senkin miten tämä kansa täällä työllistetään. Väkeä kampaamossa oli sen neliöihin verrattuna aivan uskomaton määrä. Ensimmäinen kaveri laittoi päälleni suojan, seuraavaksi kolme miestä alkoi väkertää raitoja folioilla, neljäs kävi välillä auttamassa, viides pesi hiukset ja antoi ihanan päänhieronnan, kuudes leikkasi hiukset. Kampaamossa oli 5-6 asiakasta ja kaiken aikaa itse paikan omistaja tarkasti miten työt sujuvat ja antoi neuvoja. Lopputulokseen olen ihan tyytyväinen (Ei kuitenkaan vedä vertoja Elinalle J). Omistaja kyseli millä tulin ja kun kerroin, että ’taksillahan minä’ niin pyysi seuraavalla kerralla ilmoittamaan mistä minut voi noutaa. Kampaamolla on oma auto ja kuljettaja. Kotimatka taittui sitten hienosti mustan mersun takapenkillä. Kyllä omistaja näyttää tietävän, millä tavalla saa pidettyä asiakkaansa. Kaikki asiakkaat olivat muuten länkkäreitä!
Radical Design Week 2012 on World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden suurin ulkomainen satelliittihanke. Sunnuntaina viikko päättyi keittiömestari Petteri Luodon luomaan koko Suomi-yhteisön brunssiin Modernin taiteen museo MoCan ravintolassa, Peoples Parkissa, Shanghain keskeisimmällä ja kauneimmalla paikalla. ’Tastes and Sounds of Life’ oli tapahtuman teema. Ruokalistalla oli mm. lohikeittoa, uunilohta, erilaisia vihanneksia, pieniä voileipiä ja tietysti nakkeja lapsille. Jälkiruokana vispipuuroa, suklaamoussea  (salakuljetetun J) mämmin kera ja pannukakkua mustikkakermavaahdon kera. Erityisesti jälkiruoat olivat kuulemma oikein maistuvia (jälleen kerran kaikki sisälsi gluteenia).
Kiira Korpi kilpaili täällä viikonloppuna GP-osakilpailussa ja nousi kolmannelle palkintopallille ennätyspisteillään. Hieno homma! Emme vain millään ehtineet itse paikalle muun ohjelman takia.
Sunnuntaina silitin jälleen pinon paitoja ja laitoin miehen matkaan. (Ei ne koko reissua riitä, vaan pesulapalveluihin pitää turvautua!) Seuraavan kerran näemme vasta 18. marraskuuta. Siitä onkin sitten enää pari viikkoa ensimmäiseen adventtiin. Syksy on mennyt todella nopeasti!