Kukat puhkeavat aivan hetkessä - heti kun
ilma alkaa lämmetä.
Lisäksi löysin aivan toiselta suunnalta
valtavan tuoretorin. Tarjonta on aivan laidasta laitaan; hedelmiä, juureksia,
vihanneksia, lihaa, kalaa, rapuja, ankan aivoja… Ihan kaikkea mitä nyt voi
kuvitella ostavansa tuoreena ja hinnat paljon halvemmat kuin marketissa. Sieltä ostin pussillisen omppuja, pari
sipulia, purjon, muutaman palan inkivääriä mansikoita, pari mangoa ja kolme
avocadoa, kaikki yhteensä 85 juania ja
taatusti tuoretta. Tarjolla oli myös suomalaisittain hieman epätavallisempia
ruhon osia kuten lehmän vatsalaukkua ja sian sorkkia, kärsiä ja korvia sekä
kanan varpaita. Kaikki ne ovat aivan normaaleja päivällisraaka-aineita
kiinalaiskeittiössä. Kaikkia niitä muuten on tarjottu M:n työpaikan ruokalassakin
ja ihan ovat olleet syötävää, muut paitsi ne kananjalat, joissa ei kuulemma ole
oikein mitään syötävää – hieman ehkä imeskeltävää. Kiinassa kun on kautta aikojen syöty kaikki
syötäväksi kelpaava – on ollut pakko – ellei ole halunnut nähdä nälkää.
Kiinalaiset ovat lihansyöjiä ja
erityisesti he pitävät sellaisesta possusta, jossa on luuta ja nahkaa jäljellä.
Sika merkitsee kiinalaisille onnea ja
vaurautta. Jopa kirjoitusmerkki ’koti’ (家) muodostuu siasta katon alla. Yhä useammat kiinalaiset ovat alkaneet suhtautua negatiivisesti kulinaristiseen perinteeseen, koirien syöntiin. Ming dynastian aikaan kirjoitetussa kiinalaisen perinteisen lääketieteen oppikirjassa ’Compendium of Materia Medica’ koiran liha ja sen terveysvaikutukset mainitaan useita kertoja. Edelleen monet uskovat, että koiran lihan syönti parantaa terveyttä, etenkin talvisaikaan. Toki tämä ei liene perussyy koiran syöntiin vaan se, että koira on lihaa siinä missä muutkin eläimet ovat.
Viime vuosina on Kiinassa yhä laajemmin
alettu ajatella, että koirien syömisen sijasta koiria voisi pitää lemmikkinäkin
ja yhä useammat tekevätkin niin. Eläintensuojeluaktivistit ovat viime aikoina hyökänneet
voimakkaasti Kiinassa koiran lihan syöntiä vastaan. Tämän johdosta monet
ravintolat ovatkin poistamassa koiran lihan ruokalistaltaan.
Eilen tein ystäväni kanssa kolmen tunnin
reippaan päiväkävelyn ihan vain tässä omilla kulmilla. Kilometrejä kertyi hyvän
matkaa toistakymmentä. Kyllä kävellen näkee niin paljon enemmän kuin auton
kyydissä istuessa. Pari pientä puistoakin
tuli nähtyä. Toisessa oli paljon erilaisia jumppalaitteita ja kumipinnoitteinen
400 metrin juoksurata ja vaikka oli ihan keskipäivä väkeä riitti sitä
kiertämään. Toisessa puistossa oli meneillään tanssituokio sitä varten
rakennetulla lavalla. Kahdesta kovaäänisestä tulvi täysin erilaista musiikkia - toinen jotain hyvin
tyypillistä kiinalaista, toisesta kuuli selvästi tanssimusiikille ominaisen
rytmin - mutta ei se näyttänyt liikkujia haittaavan. Kaikilla oli omat
askelkuvionsa.
Poikkesimme myös Decathlonissa (suuri urheiluliike) ja parissa
pyöräliikkeessä testaamassa polkupyöriä ja löysinkin jo itselleni sopivan, joka maksoi
noin 100 euroa kaikkine tykötarpeineen, koreineen, lukkoineen. Fillari on
alumiinirunkoinen, joka on oikein hyvä asia – sillä se on kevyt, eikä ruostu hetkessä
niin kuin ajopelit muuten tässä ilmastossa. Nyt olen sitten uuden polkupyörän
onnellinen omistaja - kypärä vielä puuttuu ennen kuin voi lähteä tuonne
liikenteen sekaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti